Minulla oli arpaonnea. Nyt vaan odottelen toiveikkaana palkintoja, mitä sitten lienevätkään.
En ole vieläkään löytänyt pukkia. Alan epäillä että olisi asiaa optikolle, tai sitten joulupukkia ei olekaan olemassa. Mokoma ilkkui eilen
yhdennessätoista luukussa käyvänsä piilopaikassaan joka joulukuu. Höh.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi joulusta pitäisi kehittää niin hirveä stressi. Siivoaako joku vaan kerran vuodessa, ja tarvitsee siihen sitten
ohjeita? Ruoan laitostakaan en osaa stressata, lähinnä sen takia ettei meillä kukaan erityisemmin pidä perinteisistä jouluruuista. Anopin tekemä perunaloota on ainoa mikä itselleni maistuu. Olen siis ruokarajoitteinen nirsoilija, hih.
Sattuneesta syystä olen hömpän lisäksi tutkinut historiaakin. Päivän kiehtovin uskomus on: Päivän päätteeksi Nut nielaisi auringon ja auringonjumala Ra synnytti valopallon jälleen uudestaan seuraavana aamuna. Kuullostaa hianolta!
Egyptin tiimoilta vielä terveisiä Stellolle, lupaamani postilähetys lähtee matkaan ensi kuun lopussa!
Kuka sielä kepin takana luuraa? Asiakaspalvelu Postitoimisto Tarjoilu
Pidän silmällä Blogistan Arkisto
